Metsäbiotalouden palvelullistumisen näkymiä kymmenen vuoden aikaikkunassa

Kirjoittaja: Lia Laukkanen, metsätieteiden opiskelija UEF

Biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamista, niiden jalostamista, kuluttamista sekä kierrättämistä ja niihin perustuvia palveluita. Metsäbiotaloudessa palvelullistuminen on käynnissä jatkuvasti. Se ei tapahdu nopeasti, ja se on siirtymä jo olemassa olevan järjestelmän elementtien välillä. Uusien puuhun ja puuainekseen perustuvien tuotteiden sekä palveluiden määrän odotetaan nousevan ja kiihdyttävän metsäalan uudistumista, mutta monet tuotteista ja palveluista ovat vielä elinkaarensa alussa, eli esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana moni palvelu vasta kehittyy ja muotoutuu. Metsäbiotaloudessa palveluita lisätään tuotteisiin ja tuotannollinen yritys siirtyy asteittain palveluliiketoiminnan pariin. Myös jotkin tuotteet voivat muuttua kokonaan ainoastaan palveluiksi, eli tuotteet palvelullistetaan.

Kymmenen vuoden aikaväli on suhteellisen lyhyt aika, mutta siinä ajassa pystytään esimerkiksi integroimaan resurssit uudella tavalla, jolloin voidaan yhteistuottaa ratkaisuja. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa kiertotalouden uudet liiketoimintamallit, ja metsäbiotalous on kiinteä osa ja suuri toimija kiertotaloudessa ja sen markkinoilla. Metsäalalla ja metsäbiotaloudessa myös digitalisaatio ja teknologian kehittyminen ovat avainasemassa, kun luodaan uusia ratkaisuja esimerkiksi uusia jakamistalouden alustoja sekä tuotepalvelujärjestelmiä. Metsäteollisuusyritysten innovaatiotoiminnan yhtenä tavoitteena kannattaisi olla radikaalimmat tuote-palvelu-konseptit, ja se johtaa prosessien suurempaan teknologiseen kehitykseen, jolloin myös kilpailukyvyn kestävyys paranee ja alan yritysten tuottavuus kasvaa. Tämä heijastuu metsäbiotalouden kehitykseen. Lisäksi palvelullistuminen näkyy metsäbiotaloudessa nyt ja tulevien kymmenen vuoden aikana erilaisten (kansainvälisten) teknologiaohjelmien muodossa. Esimerkiksi Finnish-Swedish Wood Material Science and Engineerin Research Programme (2003-2006) suoritti poikkitieteellistä tutkimusta muun muassa ekologisten ja kustannustehokkaiden metsäbiotalouden palveluiden kehityksen edellytykseksi. Tällaiset ohjelmat ohjaavat metsäbiotalouden toimijoiden kehitystä ja tuotteiden palvelullistumista sekä siitä syntyneiden palveluiden kehitystä.

Kun metsäbiotalous palvelullistetaan, on mahdollista siirtyä järjestelmätasolta toiselle, eli puhutaan niin sanotusta paradigmaattisen muutoksen mahdollisuudesta palveluun perustuvaan metsäbiotalouteen. Sillä tarkoitetaan sitä, että kehitetään uusia tapoja organisoida tuotantoa mutta myös sitä, että arvoja ja hyötyjä voidaan määritellä uudelleen. Uudet määrittelyt voivat olla sellaisia, joita ei ole vielä olemassakaan, mutta mitkä keksitään ja määritellään uudelleen seuraavien kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi kun uusia (metsä)biotalouden palveluita kehitetään yhteistyössä cleantech-sektorin kanssa, se voi luoda ja avata odottamattomia, uusia markkinoita biotalouden sektorin toimijoille. Tämä kuvaa hyvin palvelullistumisen jatkuvaa käynnissäoloa ja sitä, että vaikka itse muutos ei ole nopea, sen sisällä tapahtuvat uudet innovaatiot tai esimerkiksi suurempien toimijoiden yhdistymiset niin inklusiivisesti metsäbiotalouden alalla tai yli toimialarajojen (kuten esimerkiksi pörssiyhtiö Metso-Outotecin luominen, jonka toinen osapuoli Metso toimi myös metsäalalla) voivat syntyä hyvinkin pienellä aikavälillä, joka voi synnyttää lisää uusia toimijoita ja näin ollen palveluita.

Metsäbiotalouden palvelujen kehitys seuraavan kymmenen vuoden aikana voi olla hyvinkin nopeaa, sillä vaikka palvelullistuminen ja järjestelmätasolta toiselle siirtyminen ei ole nopeaa, uusien innovaatioiden ja palveluiden tulo metsäbiotalouden markkinoille ja (uusien) tuotteiden muutos palveluiksi voi olla hyvinkin nopeaa. Aiemmin mainittu digitalisaatio ja palveluiden tuominen internettiin ja palvelujen helpompi saatavuus esimerkiksi älylaitteille antavat mahdollisuuden kehittää jo olemassa olevia palveluita uusien lisäksi. Erityisesti teknologian kehitys on nopeaa, joka voi näkyä metsäbiotalouden palveluiden, eritoten uusien jakamistalouden alustojen, nopeana kehityksenä seuraavien kymmenen vuoden aikana.

War in Ukraine: impacts on forest-sector businesses in Finnish North Karelia

Authors: Jo Van Brusselen & Fredric Mosley

Key messages

  • Rising energy and raw material prices raise costs and cut into profit
  • Trade restrictions impact raw material imports and high-tech exports

According to a survey implemented by the Bioscope project with businesses in the forest-based sector in North Karelia (Finland), 83% of respondents expects that that the Russian invasion of Ukraine will affect their businesses. At the time of publishing this blog, analysis is based on inputs received from 12 correspondents, which represents 13% of the total number of forest-based sector businesses in the region. While the sample does not allow to be conclusive, there are good indications of the key issues for businesses in the region.

Rising raw material prices (69% mentioned in of the responses), EU/Finland import restrictions (62%) and rising energy prices (54%) were considered to be the most impeding factors for wood-based bioeconomy businesses in North Karelia. As a result, businesses are in search of alternative raw material sources, intermediate products, and alternative logistics routes. Increasing product prices will impact profit margins and competitiveness of business in the region. For some businesses Russia was also an important export destination, which is now temporarily halted. Not only is the wood processing industry affected, but also forestry work at the beginning of the value chain, due to the high fuel costs and increased fertilizer prices are reducing forest improvement efforts.

Since the launch of this questionnaire in the beginning of April, restrictions have been further strengthened and while limitations on transportation made the wood trade practically impossible from Russia to Finland, now roundwood trade has been explicitly banned. As North Karelian industry relied on steady imports of roundwood, this does naturally impact the resourcing effort of affected companies.

Coal and oil, all imported from Russia, represented 6% and 22% in Finland’s total energy consumption in 2020 (Statistics Finland, 2021). Before the war, Finland also imported considerable amounts of biomass for energy production from Russia but which are now not available anymore, affecting district heating and private households. Reduced availability and rising prices affect heat and power costs, and risen fuel costs already have a large impact on overall transportation costs and profitability. North Karelia did have some dependency on biomass for energy production in district heating. Over the past few years Finland has been phasing out peat as an energy source due to environmental concerns, but domestic peat is now viewed as an alternative to Russian wood chips, at least temporarily (YLE, 2022). Overcoming  energy security risks will require a rapid implementation of clean energy strategies, and deployment of mature technologies (wind, solar, storage, heat pumps).

The Saimaa canal can officially still be used to transport goods, but in the current volatile political situation, few ship owners are taking the risk to transport goods along the route. This has a major impact on the export possibilities for companies in North Karelia. The Karjalainen newspaper in an article (2022) estimated that 10 million kilometres of additional truck transports would need to be driven due to closure of the canal. Road transportation being much more expensive than water transport, will also impact the profitability and ultimately the competitive position of producers in the region.

The rapid shifts in trade caused by the sanctions will have profound implications for Finland and Russia, and especially for regions with close links to the Russian market, such as North Karelia. It is unclear what their full effect will be, which will depend on the agility of the sector to find new sources for raw material and new markets for outputs. One thing is clear: The response to sanctions must be embedded in the transformation of energy systems – so that local business can make the leap away from fossil fuels and towards clean energy technologies.

Sources

Karjalainen, 4/9/2022. Saimaan kanavan sulkeminen iso isku Itä-Suomelle – lastien kuljettaminen rekoilla tulee hyvin kalliiksi. [The closure of the Saimaa canal is a big blow to Eastern Finland – transporting cargo by truck will be very expensive] ULR: https://www.karjalainen.fi/maakunta/saimaan-kanavan-sulkeminen-iso-isku-ita-suomelle-lastien-kuljettaminen-rekoilla-tulee-hyvin-kalliiksi
YLE NEWS, 22/3/2022. Minister: Finland must wean itself off dependence on Russian energy. URL: https://yle.fi/news/3-12370471
Statistics Finland, 2021. Energy in Finland. ISBN 978–952–244–679–4

Disclaimer

This blogpost presents summary results of a survey amongst North Karelian forest-sector entrepreneurs, amended with information from various clarified sources. By no means does it represent an opinion of the authors or of the organizations to which they are affiliated.

Suggested reference: Van Brusselen, J., Mosley, F. (2022). Impacts on forest-sector businesses in Finnish North Karelia from the war in Ukraine. Blogpost on Greenhub.fi

Mikä ihmeen GreenHub? 

Oletko koskaan kuullut GreenHubista? GreenHub on Joensuun ja Itä-Suomen alueen vihreän biotalouden osaamisen, koulutuksen ja liiketoiminnan yhteistyöverkosto tai voisi sitä kutsua ekosysteemiksikin. Vahvistamme yhteistä arvonluontimallia, josta kaikki osapuolet hyötyvät. Toiminnan pohjalla on kattava tutkimus- ja koulutusverkosto, joka ulottuu perustutkinnoista tohtorikoulutukseen. GreenHub-toimijoiden verkostot muodostavat vahvan linkin paikallisiin ja kansallisiin yrityksiin sekä kansainvälisille markkinoille. 

GreenHubin toimintaa ylläpitää kahdeksan toimijaa: Itä-Suomen yliopisto (UEF), European Forest Instititute (EFI), Luonnonvarakeskus (LUKE), Business Joensuu, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Metsäkeskus, Riveria ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Yhteensä näissä organisaatioissa työskentelee n. 600 biotalouden osaajaa. Yhdessä yritysten kanssa näiden toimijoiden osaamiset muodostavat ylivoimaisen kilpailuedun. Yhdistämällä voimavarat tavoitteellisiin ja kunnianhimoisiin hankkeisiin, lunastamme meille kuuluvan paikan vihreän biotalouden globaalina suunnannäyttäjänä ja ongelmien ratkaisijana.  

GreenHub ei lähde liikkeelle tyhjästä. Toimijoiden ja yritysten yhteistyönä on saavutettu merkittäviä ja vaikuttavia käytäntöön sovellettavia ratkaisuja, mm. useita julkisia puurakennuksia, metsävarojen digitaalisia inventointiratkaisuja sekä viimeisimpänä puuhiileen perustuvaa liiketoimintaa.  

GreenHub on yhteistyöalusta, jonka avulla yhdistämme ja tuomme näkyväksi toimijoiden osaamiset. Rakennamme asteittain laajan palvelutarjontakokonaisuuden pitäen sisällään biotalouden tutkimus-, koulutus- ja liiketoimintaosaamiset, jotka tuodaan esille sekä ryhmä- että yksilötasolla. Yhteistyötarjous-toiminto tekee alustasta avoimen innovaatioalustan, jonka avulla yritys, tutkija tai opiskelija voi tuoda esille yhteistyötarpeensa tai tarjota osaamistaan GreenHub-verkostoon.  

GreenHub-alustan roolia voisi verrata Wolt -ruokalähettipalveluun, jonka tehtävä on välittää palveluntarjoajan ruoka-annos niin nopeasti tilaajalle, ettei ruoka ehdi jäähtyä. GreenHub välittää vastaavalla periaatteella osaamista ja osaamispalveluja tutkijoilta ja tutkimusryhmiltä yrityksille, mutta myöskin yrityksiltä tutkijoille. Myös kotimaiset ja kansainväliset opiskelijat ovat merkittävä osa tutkimuksen ja liiketoiminnan yhteistyötä harjoittelujen ja opinnäytetöiden muodossa. GreenHub toimii osaamisten välittäjänä. Tavoite on, ettei käyttäjä pysähdy GreenHub-alustalle vaan löytäisi kaipaamansa osaamisen alustan välityksellä.  

Meneillään oleva kestävyysmurros avaa huikeat mahdollisuudet yrityksille sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioille nousta maailman johtaviksi toimijoiksi vihreässä biotaloudessa. Haastamme tässä vaiheessa tutkijat, tutkimusryhmät, opiskelijat, yritysten edustajat sekä julkiset toimijat rakentamaan yhteistä GreenHub-arvonluontimallia. Ota yhteyttä sähköpostilla, puhelimella tai nettisivujen yhteydenottolomakkeelle. Katsotaan yhdessä, miten saamme joukkuepelin toimimaan! 

Tutustu nettisivuihimme (www.greenhub.fi) ja tule mukaan biotalouden menestystarinaan. 

Kauko Kärkkäinen, Innovaatioasiantuntija UEF 

kauko.karkkainen@uef.fi,  050 473 2419