Tekijä: krusanen

Kirjoittaja: Lia Laukkanen, metsätieteiden opiskelija UEF

Biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamista, niiden jalostamista, kuluttamista sekä kierrättämistä ja niihin perustuvia palveluita. Metsäbiotaloudessa palvelullistuminen on käynnissä jatkuvasti. Se ei tapahdu nopeasti, ja se on siirtymä jo olemassa olevan järjestelmän elementtien välillä. Uusien puuhun ja puuainekseen perustuvien tuotteiden sekä palveluiden määrän odotetaan nousevan ja kiihdyttävän metsäalan uudistumista, mutta monet tuotteista ja palveluista ovat vielä elinkaarensa alussa, eli esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana moni palvelu vasta kehittyy ja muotoutuu. Metsäbiotaloudessa palveluita lisätään tuotteisiin ja tuotannollinen yritys siirtyy asteittain palveluliiketoiminnan pariin. Myös jotkin tuotteet voivat muuttua kokonaan ainoastaan palveluiksi, eli tuotteet palvelullistetaan.

Kymmenen vuoden aikaväli on suhteellisen lyhyt aika, mutta siinä ajassa pystytään esimerkiksi integroimaan resurssit uudella tavalla, jolloin voidaan yhteistuottaa ratkaisuja. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa kiertotalouden uudet liiketoimintamallit, ja metsäbiotalous on kiinteä osa ja suuri toimija kiertotaloudessa ja sen markkinoilla. Metsäalalla ja metsäbiotaloudessa myös digitalisaatio ja teknologian kehittyminen ovat avainasemassa, kun luodaan uusia ratkaisuja esimerkiksi uusia jakamistalouden alustoja sekä tuotepalvelujärjestelmiä. Metsäteollisuusyritysten innovaatiotoiminnan yhtenä tavoitteena kannattaisi olla radikaalimmat tuote-palvelu-konseptit, ja se johtaa prosessien suurempaan teknologiseen kehitykseen, jolloin myös kilpailukyvyn kestävyys paranee ja alan yritysten tuottavuus kasvaa. Tämä heijastuu metsäbiotalouden kehitykseen. Lisäksi palvelullistuminen näkyy metsäbiotaloudessa nyt ja tulevien kymmenen vuoden aikana erilaisten (kansainvälisten) teknologiaohjelmien muodossa. Esimerkiksi Finnish-Swedish Wood Material Science and Engineerin Research Programme (2003-2006) suoritti poikkitieteellistä tutkimusta muun muassa ekologisten ja kustannustehokkaiden metsäbiotalouden palveluiden kehityksen edellytykseksi. Tällaiset ohjelmat ohjaavat metsäbiotalouden toimijoiden kehitystä ja tuotteiden palvelullistumista sekä siitä syntyneiden palveluiden kehitystä.

Kun metsäbiotalous palvelullistetaan, on mahdollista siirtyä järjestelmätasolta toiselle, eli puhutaan niin sanotusta paradigmaattisen muutoksen mahdollisuudesta palveluun perustuvaan metsäbiotalouteen. Sillä tarkoitetaan sitä, että kehitetään uusia tapoja organisoida tuotantoa mutta myös sitä, että arvoja ja hyötyjä voidaan määritellä uudelleen. Uudet määrittelyt voivat olla sellaisia, joita ei ole vielä olemassakaan, mutta mitkä keksitään ja määritellään uudelleen seuraavien kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi kun uusia (metsä)biotalouden palveluita kehitetään yhteistyössä cleantech-sektorin kanssa, se voi luoda ja avata odottamattomia, uusia markkinoita biotalouden sektorin toimijoille. Tämä kuvaa hyvin palvelullistumisen jatkuvaa käynnissäoloa ja sitä, että vaikka itse muutos ei ole nopea, sen sisällä tapahtuvat uudet innovaatiot tai esimerkiksi suurempien toimijoiden yhdistymiset niin inklusiivisesti metsäbiotalouden alalla tai yli toimialarajojen (kuten esimerkiksi pörssiyhtiö Metso-Outotecin luominen, jonka toinen osapuoli Metso toimi myös metsäalalla) voivat syntyä hyvinkin pienellä aikavälillä, joka voi synnyttää lisää uusia toimijoita ja näin ollen palveluita.

Metsäbiotalouden palvelujen kehitys seuraavan kymmenen vuoden aikana voi olla hyvinkin nopeaa, sillä vaikka palvelullistuminen ja järjestelmätasolta toiselle siirtyminen ei ole nopeaa, uusien innovaatioiden ja palveluiden tulo metsäbiotalouden markkinoille ja (uusien) tuotteiden muutos palveluiksi voi olla hyvinkin nopeaa. Aiemmin mainittu digitalisaatio ja palveluiden tuominen internettiin ja palvelujen helpompi saatavuus esimerkiksi älylaitteille antavat mahdollisuuden kehittää jo olemassa olevia palveluita uusien lisäksi. Erityisesti teknologian kehitys on nopeaa, joka voi näkyä metsäbiotalouden palveluiden, eritoten uusien jakamistalouden alustojen, nopeana kehityksenä seuraavien kymmenen vuoden aikana.