FORESTLEAP 1/2022 Tule mukaan mullistamaan metsäisen datatalouden liiketoimintaa 22.11.2022 klo 9–12 Teamsissa

Tervetuloa UNITE-lippulaivaan kuuluvan BIOSCOPE-hankkeen työpajaan, jonka tarkoituksena ontutkijoiden ja yritysten välisen keskustelun avulla arvioida ja innovoida metsätietoon liittyviä ratkaisuja liiketoiminnan vauhdittamiseksi. Samalla tarkoituksena on auttaa metsätietoon liittyvää T&K&I-toimintaa herkemmäksi nykyisille ja ennakoiduille yhteiskuntamuutoksille ja yritysten tarpeille.

Työpaja alkaa eri asiantuntijoiden puheenvuoroilla seuraavista aiheista:

  • Metsätiedon rooli metsäsektorin arvonlisän kasvattajana, Antti Tahvanainen, VTT
  • Mitä on metsiin liittyvä avoin tieto ja mihin sitä voi hyödyntää? Annika Kangas, Luke
  • Metsätiedon tarjoamat mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa, Kalle Kärhä, UEF

Tämän jälkeen pohdimme yhdessä keskustellen ja ideoiden

  • Miten edistää metsätieto-osaamisen liiketoiminnallista menestystä maailmalla?
  • Mitä tutkimustarpeita metsätietoon pohjautumaan arvonluontiin liittyy?
  • Miten tutkijat ja yritykset yhdessä voisivat vastata näihin?
  • Mitkä ovat vaikuttavimmat keinot liiketoiminnan vauhdittamiseksi?

Aloitamme työpajaan valmistautumisen jo etukäteen ja lähetämme osallistujille lyhyen ennakkokyselyn työpajan aiheisiin liittyen, jotta saamme viritettyä ajatukset oikeaan suuntaan.

Ilmoittaudu mukaan katri.rusanen@uef.fi

Metsäbiotalouden palvelullistumisen näkymiä kymmenen vuoden aikaikkunassa

Kirjoittaja: Lia Laukkanen, metsätieteiden opiskelija UEF

Biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien luonnonvarojen tuottamista, niiden jalostamista, kuluttamista sekä kierrättämistä ja niihin perustuvia palveluita. Metsäbiotaloudessa palvelullistuminen on käynnissä jatkuvasti. Se ei tapahdu nopeasti, ja se on siirtymä jo olemassa olevan järjestelmän elementtien välillä. Uusien puuhun ja puuainekseen perustuvien tuotteiden sekä palveluiden määrän odotetaan nousevan ja kiihdyttävän metsäalan uudistumista, mutta monet tuotteista ja palveluista ovat vielä elinkaarensa alussa, eli esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana moni palvelu vasta kehittyy ja muotoutuu. Metsäbiotaloudessa palveluita lisätään tuotteisiin ja tuotannollinen yritys siirtyy asteittain palveluliiketoiminnan pariin. Myös jotkin tuotteet voivat muuttua kokonaan ainoastaan palveluiksi, eli tuotteet palvelullistetaan.

Kymmenen vuoden aikaväli on suhteellisen lyhyt aika, mutta siinä ajassa pystytään esimerkiksi integroimaan resurssit uudella tavalla, jolloin voidaan yhteistuottaa ratkaisuja. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa kiertotalouden uudet liiketoimintamallit, ja metsäbiotalous on kiinteä osa ja suuri toimija kiertotaloudessa ja sen markkinoilla. Metsäalalla ja metsäbiotaloudessa myös digitalisaatio ja teknologian kehittyminen ovat avainasemassa, kun luodaan uusia ratkaisuja esimerkiksi uusia jakamistalouden alustoja sekä tuotepalvelujärjestelmiä. Metsäteollisuusyritysten innovaatiotoiminnan yhtenä tavoitteena kannattaisi olla radikaalimmat tuote-palvelu-konseptit, ja se johtaa prosessien suurempaan teknologiseen kehitykseen, jolloin myös kilpailukyvyn kestävyys paranee ja alan yritysten tuottavuus kasvaa. Tämä heijastuu metsäbiotalouden kehitykseen. Lisäksi palvelullistuminen näkyy metsäbiotaloudessa nyt ja tulevien kymmenen vuoden aikana erilaisten (kansainvälisten) teknologiaohjelmien muodossa. Esimerkiksi Finnish-Swedish Wood Material Science and Engineerin Research Programme (2003-2006) suoritti poikkitieteellistä tutkimusta muun muassa ekologisten ja kustannustehokkaiden metsäbiotalouden palveluiden kehityksen edellytykseksi. Tällaiset ohjelmat ohjaavat metsäbiotalouden toimijoiden kehitystä ja tuotteiden palvelullistumista sekä siitä syntyneiden palveluiden kehitystä.

Kun metsäbiotalous palvelullistetaan, on mahdollista siirtyä järjestelmätasolta toiselle, eli puhutaan niin sanotusta paradigmaattisen muutoksen mahdollisuudesta palveluun perustuvaan metsäbiotalouteen. Sillä tarkoitetaan sitä, että kehitetään uusia tapoja organisoida tuotantoa mutta myös sitä, että arvoja ja hyötyjä voidaan määritellä uudelleen. Uudet määrittelyt voivat olla sellaisia, joita ei ole vielä olemassakaan, mutta mitkä keksitään ja määritellään uudelleen seuraavien kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi kun uusia (metsä)biotalouden palveluita kehitetään yhteistyössä cleantech-sektorin kanssa, se voi luoda ja avata odottamattomia, uusia markkinoita biotalouden sektorin toimijoille. Tämä kuvaa hyvin palvelullistumisen jatkuvaa käynnissäoloa ja sitä, että vaikka itse muutos ei ole nopea, sen sisällä tapahtuvat uudet innovaatiot tai esimerkiksi suurempien toimijoiden yhdistymiset niin inklusiivisesti metsäbiotalouden alalla tai yli toimialarajojen (kuten esimerkiksi pörssiyhtiö Metso-Outotecin luominen, jonka toinen osapuoli Metso toimi myös metsäalalla) voivat syntyä hyvinkin pienellä aikavälillä, joka voi synnyttää lisää uusia toimijoita ja näin ollen palveluita.

Metsäbiotalouden palvelujen kehitys seuraavan kymmenen vuoden aikana voi olla hyvinkin nopeaa, sillä vaikka palvelullistuminen ja järjestelmätasolta toiselle siirtyminen ei ole nopeaa, uusien innovaatioiden ja palveluiden tulo metsäbiotalouden markkinoille ja (uusien) tuotteiden muutos palveluiksi voi olla hyvinkin nopeaa. Aiemmin mainittu digitalisaatio ja palveluiden tuominen internettiin ja palvelujen helpompi saatavuus esimerkiksi älylaitteille antavat mahdollisuuden kehittää jo olemassa olevia palveluita uusien lisäksi. Erityisesti teknologian kehitys on nopeaa, joka voi näkyä metsäbiotalouden palveluiden, eritoten uusien jakamistalouden alustojen, nopeana kehityksenä seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Mikä ihmeen GreenHub? 

Oletko koskaan kuullut GreenHubista? GreenHub on Joensuun ja Itä-Suomen alueen vihreän biotalouden osaamisen, koulutuksen ja liiketoiminnan yhteistyöverkosto tai voisi sitä kutsua ekosysteemiksikin. Vahvistamme yhteistä arvonluontimallia, josta kaikki osapuolet hyötyvät. Toiminnan pohjalla on kattava tutkimus- ja koulutusverkosto, joka ulottuu perustutkinnoista tohtorikoulutukseen. GreenHub-toimijoiden verkostot muodostavat vahvan linkin paikallisiin ja kansallisiin yrityksiin sekä kansainvälisille markkinoille. 

GreenHubin toimintaa ylläpitää kahdeksan toimijaa: Itä-Suomen yliopisto (UEF), European Forest Instititute (EFI), Luonnonvarakeskus (LUKE), Business Joensuu, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Metsäkeskus, Riveria ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Yhteensä näissä organisaatioissa työskentelee n. 600 biotalouden osaajaa. Yhdessä yritysten kanssa näiden toimijoiden osaamiset muodostavat ylivoimaisen kilpailuedun. Yhdistämällä voimavarat tavoitteellisiin ja kunnianhimoisiin hankkeisiin, lunastamme meille kuuluvan paikan vihreän biotalouden globaalina suunnannäyttäjänä ja ongelmien ratkaisijana.  

GreenHub ei lähde liikkeelle tyhjästä. Toimijoiden ja yritysten yhteistyönä on saavutettu merkittäviä ja vaikuttavia käytäntöön sovellettavia ratkaisuja, mm. useita julkisia puurakennuksia, metsävarojen digitaalisia inventointiratkaisuja sekä viimeisimpänä puuhiileen perustuvaa liiketoimintaa.  

GreenHub on yhteistyöalusta, jonka avulla yhdistämme ja tuomme näkyväksi toimijoiden osaamiset. Rakennamme asteittain laajan palvelutarjontakokonaisuuden pitäen sisällään biotalouden tutkimus-, koulutus- ja liiketoimintaosaamiset, jotka tuodaan esille sekä ryhmä- että yksilötasolla. Yhteistyötarjous-toiminto tekee alustasta avoimen innovaatioalustan, jonka avulla yritys, tutkija tai opiskelija voi tuoda esille yhteistyötarpeensa tai tarjota osaamistaan GreenHub-verkostoon.  

GreenHub-alustan roolia voisi verrata Wolt -ruokalähettipalveluun, jonka tehtävä on välittää palveluntarjoajan ruoka-annos niin nopeasti tilaajalle, ettei ruoka ehdi jäähtyä. GreenHub välittää vastaavalla periaatteella osaamista ja osaamispalveluja tutkijoilta ja tutkimusryhmiltä yrityksille, mutta myöskin yrityksiltä tutkijoille. Myös kotimaiset ja kansainväliset opiskelijat ovat merkittävä osa tutkimuksen ja liiketoiminnan yhteistyötä harjoittelujen ja opinnäytetöiden muodossa. GreenHub toimii osaamisten välittäjänä. Tavoite on, ettei käyttäjä pysähdy GreenHub-alustalle vaan löytäisi kaipaamansa osaamisen alustan välityksellä.  

Meneillään oleva kestävyysmurros avaa huikeat mahdollisuudet yrityksille sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioille nousta maailman johtaviksi toimijoiksi vihreässä biotaloudessa. Haastamme tässä vaiheessa tutkijat, tutkimusryhmät, opiskelijat, yritysten edustajat sekä julkiset toimijat rakentamaan yhteistä GreenHub-arvonluontimallia. Ota yhteyttä sähköpostilla, puhelimella tai nettisivujen yhteydenottolomakkeelle. Katsotaan yhdessä, miten saamme joukkuepelin toimimaan! 

Tutustu nettisivuihimme (www.greenhub.fi) ja tule mukaan biotalouden menestystarinaan. 

Kauko Kärkkäinen, Innovaatioasiantuntija UEF 

kauko.karkkainen@uef.fi,  050 473 2419